perjantai 7. helmikuuta 2014

Haircandylove666

OHO! 
En ihan päässykkään kirjottamaan kun oli tarkotus he he. Koska siis meille tuli sisälle yhtäkkiä ihan järkyttävästi muurahaisia, ja tietenkin olin aaaivan rikki tästä asiasta. 
Oon koko ikäni ahistunut ötökoistä ja aattelen aina että ne tekee jonkun pesän mun hiuksiin tai jotain muuta hirveetä. Joten tässä on nyt pari päivää menny murkku jahdissa itteensä raapien ku hullu. 
Myrkyt suihkuteltiin kaikkiin lattiaväleihin ja ostettiin sellaset muurahais laatikot! Ja jes! Ne toimi, oon nähnyt yhden niiden laittamisen  jälkeen ja voin taas vähän rauhottua. Mä tiedän ettei ne mulle mitään tee mutta en vaan jostain syystä 
halua jakaa mun kotia niiden kanssa. :D

Oon myös alottanu karkki/limu/sipsi kaikenlaisen paskan syömis en sanois lakon, mutta suuren vähentämisen. Karkkia oon syöny kerran!!! kahden viikon sisällä ja se on niin hyvin multa koska yleensä oon syöny karkkia ihan joka päivä siis valehtelematta jokapäivä. Ja sen lisäks aina välillä vähän sipsia ja limua vaikka kuinka ja keksejä you name it.. Tuli vaan sellanen olo että en voi hyvin, jokapäivä turvotti ja olin niin koukussa kaikkeen hyvään. Ja koska en enää halua oksentaakkaan ulos sitä mitä tungen sisään niin kiloja ja turvotusta on tullu. Ja ahdistuin siitä ehkä pikkasen, enemmän siis siitä että turvottaa ja on kokoajan väsynyt, kömpelö ja ei oo ollu energiaa mihinkään. Sellanen olo siis että oon vaan sokerimössöä. Se oli yks päivä ku päätin että nyt vähän rajotetaan tota herkuttelua ja katon vähän mitä syön. Ja siinä oonki nyt pysyny jonkun aikaa, mitään älyttömiä himojakaan ei oo tullu. Oon myös alkanu syömään aamupalaa joten ei tuu sellasta suklaapatukka himoa. Energiajuomia en oo pystyny vielä lopettamaan enkä haluakkaan koska aamu ilman redbullia ja tupakkaa on ihan hirveä ajatus. Joten siihen annan ittelleni luvan, ja yritän pitää karkkipäivän kerran viikossa. Katotaan kuinka pitkään tää toimii, mut nyt voin sanoo että olo on paljon parempi! 


 


Mutta siis jos täällä on vähän hiljaisempaa välillä se johtuu myös siitä jos toi mun ukko on kotona niin en tätä konetta paljon availe, on niin laatua jos on vähänkin yhteistä aikaa. 
Eilenkin juteltiin vaan monta monta tuntia, haaveillen taas kesästä ja ulkomaille muutosta. Ja muisteltiin vaan kaikkea. Miten ollaanki päästy tähän pisteeseen että kaikki on vaan hyvin, ja miten meidän suhde on vaan täydellinen. Miten on tehtykkin töitä ittemme kanssa että ollaan saatu meille just täydellinen juttu. 
Se on niin sairasta miten jostain ihmisestä tulee niin tärkeä ja tuntuu ku oisitte oikeesti luotuja toisillenne. 
Ja että ajattelee että tää tulee kestämään aina. 
Mä haluun uskoa siihen. 
Ja aijon toimia niin. 
Toi tyyppi on maailman paras asia mitä mulle on tapahtunu. Se on kattellu mun kaikkia vikoja ja ongelmia, ja silti se on tossa, ymmärtää ja arvostaa mua. Oon tällä hetkellä vaan niin onnellinen. 
Tää asia tuli mieleen myös eilen kun puhuttiin, kun näkee ihmisiä ketkä on vaan jumissa suhteissa missä niillä ei ole hyvä olo, halusin että kaikki sais hyvän olon, arvostuksen ja ymmärryksen parisuhteissaan. 
Koska mäkin oon joskus ollu sellasessa tilanteessa että oon vaan jumissa jossain tilanteessa, ja se on niin ihana tunne kun se taakka lähtee sun hartioilta. Ja voit vaan keskittyä kaikkeen ihanaan, nähdä kaiken ihan eri silmin, löytää ittensä ja löytää sen täydellisen ihmisen kenen kanssa kaikki vaan loksahtaa paikalleen.

Plus! Oon ehkä tullut johonkin ratkasuun tän hiusongelman kanssa! Siitä tulle joko turkoosi/sininen tai ihan oikeesti lila. Mutta nytpä kysyn teiltä kaikilta ruudun takaa. Onko teillä kokemuksia elumenista? Tässä mun kuolleessa tukassa ei nimittäin pysy selvästikkään mitkään räikeät normaalit värit ja oon kohta vararikossa noiden maskien ja värien takia. Oon kuullu että elumen oikeesti pysyis hiuksissa mutta että sitä ei sais helposti pois? Onko tämä totta, koska oon mielestäni nähny sellastakin että sen sais pois. Niinkun oonkin sanonu että oon tuuliviiri ja en viihdy pitkään selvästikkään missään hiuksissa, niin värin pois saaminen on aika tärkeettä myös. Ellen löydä sitten just sitä oikeeta väriä. Eli kaikki jos teillä on kokemuksia jakakaa ne mun kanssa! :)

Spänk juu!

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Glitter In The Air

Helloes hiljaisuudesta! 
Olen parantunut ja päässy takasin työn makuun, ja hoitanut asioita vihdoin wohoooo mitä on pitänyt!
 Haen nyt selvästikkin tätä tasapainoa tähän kirjottamiseen ja muuhun. Joka päivä on jotain mistä haluun kirjottaa mutta se menee niin myöhäseksi että se on nyt jäänyt, varsinkin viikonloppuna en ollut yksin oikeestaan hetkeäkään niin en kerennyt. 
Nyt on mietintämyssy täynnä tavaraa, huomenna yritän tulla niitä purkamaan tänne! Mutta tää pitää teidät jännityksessä "heh heh" Ja siis pakko nyt sanoa että kuinka ihania ihmis tyyppejä täällä on käyny kommentoimassa tohon ensimmäiseen juttuun, odotin jotain ihan muuta. Wau ootte ihania! Kiitos siitä. <3
Nyt meen vähän nauttimaan mun miehestä ja rakkaus ajasta! :3


leo lähettää mirrilovee kans

torstai 23. tammikuuta 2014

Teenage dream

Hjelou!  
Onneks tää mun tauolta palaaminen suju näinkin hyvin, sain yhen tekstin kirjotettua ja sitten..tsädääm tulin kipeeksi. Päätä on särkeny kolmatta päivää putkeen ja kurkku turpoaa kiinni ja aivoissa ei liiku mitään. Mulla jäi kyllä tosta edellisestä kirjotuksesta niin hyvä ja jotenki tyhjä olo, että jes! mä tein sen. Ja sain jotenkin taas käsiteltyä niitä asioita itteni kanssa, ja olin vaan ilonen että sain sen kaiken ulos ittestäni.

 Nyt oonki miettiny että mitä seuraavaksi? Jatkanko samasta aiheesta heti, vai kirjotanko miekkavalaista ja delffiinestä koska oon kattonu liikaa surullisia dokkareita, vai mun ihastumisesta katy perryyn, kyllä! ihana nainen joka uskoo rakkauteen, satuihin ja söpöihin juttuihin. Vaiko mun ikuisesta hiusongelmasta(tää lila haalistuu omg)

Mutta jokailta oonki löytäny itteni tästä sohvalta haaveilemasta
 lottovoitosta, miljoonista tatuoinneista, metrin pitkästä hattara tukasta, kesästä, koirasta, kissanpennuista, häistä (mitkä on 30vuoden päästä kuulemma)tai päättömästä kosinnasta jossain keikalla tai linnanmäellä lasten sormuskoneesta pyöräytetyllä sormuksella,prätkästä (mulla ei oo edes korttia)omasta kodista missä ois iso autotalli ja piha, ja amme sellasilla vanhoilla kultasilla leijonantassuilla, ulkomaanmatkoista ja öistä ku ei vaan mennä nukkumaan ja ajetaan auringonlaskuun ja rakastutaan. 
Eli siis NIIN totaallisista höpöhöpö jutuista, mutta mä niin rakastan mun haaveilu hetkiä. Mulla voi mennä puolet päivästä vaan haaveiluun ja miettimiseen. Mut mulle tulee siitäkin iha mahtava olo, mä pääsen niihin ajatuksiin niin syvälle että välillä varmaan luulen eläväni niissä oikeesti tai ainakin päätän että joskus tuun elämään. 
Mietin mä välillä oikeitakin juttuja, nyt on ollu päällimmäisenä asiana että mitä mä teen isona?! Apua, ei mitään hajua. On mulla haaveita ja ideoita siitä mitä se vois olla, mutten oo siltikään varma. Se jää siis myös vielä mietintämyssyyn. On mulla vielä aikaa. Silti, se pyörii mun pienessä mielessä. 

Mutta nyt päällimmäisenä mun mielessä on oikeesti kesä, ette tiedäkkään kuinka mä sitä ootan. Mulla on kuukauden kesäloma ja mä niin aijon ottaa siitä kaiken irti. Niin piti tehdä viimekesänäkin, mutta siihen tulikin pari muuttujaa. 
Mun piti viettää ihan sairaaan pähee kesä, käydä festareilla, ja tehä roadtrippejä, olla ihan hirvee siideripissis, löytää itteni vaan ihan oudoista paikoista, saada ikimuistosia muistoja, valvoo vaan kaikki yöt ja ajella. Juoda jossain nuotion ympärillä isolla porukalla ja olla siinä mun miehen sylissä, kunnes joku tulee ja heittää juomansa meijän päälle ja sit kaikki menis yöuinnille ja nauttis vaan. Totaa herätys prinsessa...noh en tehny oikeestaan mitään noista, mulla ei oikeestaan ollukaan kesälomaa paitsi sit sain murrettua mun varpaan lähikuppilassa ja olin 2 viikkoa liikkumatta kotona. Oli mulla siis ihaniakin hetkiä, mutta mun "villi,vihdoin mä teen sen kaiken" kesä jäi kyllä johonkin hyvin pitkälle todellisuudesta. Joten nyt!!! TÄNÄ kesänä mä niin aijon viettää mun unelma kesän. Jos tänne some päiväkirjaan ei sit rupee tulee jotain upeita kertomuksia mun inkkari kesästä, tulkaa vittuilemaan mulle ihan suoraan koska sit oon pettyny itekkin :D Koko postaus on täynnä näitä mun ihania päiviä ja muistoja mitä mulla kumminkin oli viimekesänä.
Lämmittää tätä tänhetkistä säätä!



Tää kirjotus tuli nyt niin lennosta että, huomenna ehkä jotain kehittävämpää tai ehkä ei. Huomenna mulla on oikeesti kyllä asioita hoidettavana, että pitäkää peukkuja että en jää taas vaan haaveilemaan. <3







 p.s. poistin nyt KAIKKI vanhat postaukset että voin alottaa ihan puhtaalta pöydältä kaiken, nyt hyvää yötä! mäy.